sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Arkiston uumenissa

Mainitsin aikaisemmin postauksessani, että teen työparini Tiinan kanssa tutkimusta 1930-luvun pientalopihoista.

Viime viikolla pääsin sitten viimein minäkin penkaisemaan Museoviraston arkiston uumenia. Museovirasto on jo itsessään näkemisen arvoinen paikka. Tärkeää tietoa on arkistoituina hyllymetreittäin, lukuisissa huoneissa, pitkien käytävien varsilla. Teimme nopean silmäyksen myös kirjastoon, jossa tuntui olevan toinen toistaan vanhempia kirjoja. Mielenkiintoinen paikka!

Museovirasto on arkistoinut Kotipuutarhoja ja kasvimaita koskevan kyselyn vastaukset, joita oli tullut 27 000 sivua. Kyllä, niitä oli todellakin paljon - laatikkotolkulla, tarkasti niputettuina ja merkittyinä.
Suurin osa vastauksista on kirjoitettu käsin.
1930-luvun pientalon pihapiiri alkaa vähitellen hahmottua. Ryhmätyötämme varten meitä kiinnostavat mm. ajalle tyypilliset kasvit sekä pihan käyttötarkoitus, suunnittelu ja piharakentaminen. Tyypillistä oli, jos nyt sattui piha ylipäätään olemaan, että pääpaino oli hyötykasveissa, ei niinkään "kaunistuskasveissa".
 
Tomaatinviljely oli mainittu monissa vastauksissa. Sitä kasvatettiin usein talon lämpimän seinustan vieressä. Kesällä joutilaina olevista talon kaksoisikkunoista rakennettiin vielä suoja. Tomaatin "paha maku" peitettiin joko sokerilla tai suolalla.
Vastauksissa otettiin kantaa myös kasvien lannoitukseen ja kasvatustapoihin.
Kun lueskelin näitä käsinkirjoitettuja tai kirjoituskoneella naputeltuja vastauksia, tuntui kuin olisin itsekin piipahtanut hetkeksi vastaajan puutarhaan - kryytimaahan, ryytimaahan, trekorimaahan -  tai millä kaikilla nimillä niitä nyt kutsuttiinkaan. Moni vastaajista oli jo iäkäs, mutta niin vain oli muistoissa lapsuuden kodin kasvimaa ja pihalla kasvaneiden kukkien nimet.
 
Alla muutama otanta vastauksista.
 
Vastauksen numero 12 kysymys kuului: Oletteko ottanut satoa korjatessanne talteen erikoisen muotoisia tai epätavallisen suuria juurikasveja tai vihanneksia? Millaisia? 
Vastaus: "Olinpa ottanut taltee sellaisen Lantun liki kilon,
ja oli kuin mies seisoi alasti."
"Eihän ennenvanhaan pihaa pidetty minnään ja pihamaa, se oli kaiken roinan peittämänä vuodesta vuoteen ja kaatopaikkana, pihalle viskattiin kaikki mikä käjestä kääntyi ja jopa viskattiin, vain ikkunastakin ulos kaikkea moskaa ja kanat ja lampaat kulkivat tuvan ovelle saakka ja nokkosta kasvoi talon ympärys täysi."
 

"Ensin istutettiin venäjältä tulleita, venäläisten kauppiaiden, akarootnikkojen kauppaamia omenapuita pihaan sinne tänne, kivien väleihin, mutta sitten myöhemmin ne kauppiaat itse toivat ne myymänsä omenapuut ja istuttivat ne paikoilleen talojen ympäristöön. Mutta ne ottivat ensin istutuspaikalta kouraansa multaa ja haistelivat sitä ennen kuin istuttivat omenapuun paikoilleen.

 
Ennen vanhaan, kertoi Mari, oli pihamaalle tuotu koristepuuksi koivuja metsästä, jos sellaisia ei ennestään pihalla kasvanut. Tai tuotiin tuomia pihaan ja tietenkin pyhäpuu pihlaja. Matalampia koristepensaita tuotiin villiruusu eli orjanruusu eli Jeesuksen piiska."
 
1930-luvulla kasveja kasvatettiin usein "yritysten ja erreysten kautta". Siemeniä ja kasveja saatettiin ostaa kiertäviltä siemenkauppiailta tai sitten niitä vaihdeltiin naapureitten kanssa.
1930-luvun puutarhan työvälineitä. Tutun näköisiä, vai mitä?
(Kuva: Kotilieden puutarhalehti 1/1939)
Kansalaisille alettiin antaa myös kasvien kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Tulivat emäntäkoulut ja viljelysleirit. Lisäksi Marttaliitto antoi valistusta puutarhanhoidosta.
Jotkut olivat lähettäneet Museovirastoon alkuperäisiä
Maatalouskerholaisen oppaita, joita oli ahkerasti
täytetty joko muste- tai lyijykynillä.
Lisäksi oli erilaista neuvontakirjallisuutta. Jotkut vastaajista kertoivat lukeneensa ahkerastikin perheen omistamaa ainoaa puutarhakirjaa. Puutarha ja koti -lehdessä vuodelta 1935 oli mainos, jossa mainostiin 60 ammattimiehen yhteisteosta "Suuri puutarhatietokirja". Kirjan tekijät avustajineen takasivat, että "teokseen on koottu täydellisin ja paras, mihin meillä puutarhanhoidon neuvonnan alalla tätä nykyä pystytyään." 
Tämä on mielenkiintoinen koulun ryhmätyö, johon löytyy ilahduttavan paljon aineistoa. Kiitos mm. Museovirastolle ja Kansallisarkistolle, joissa olen nyt vieraillut.
 
Tällaista tutkimustyötähän voisi tehdä omaksi ilokseenkin! Saisi hyvän näkemyksen mm. perinnekasveista, joita tänä päivänä usein kysellään pihasuunnitelmien yhteydessä. 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti